Asperger oireyhtymä tuo monenlaisia ongelmia potilaalle. Hyvin keskeisiä piirteitä ovat erilaiset kommunikaatiovaikeudet, ongelmat sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, kaavamainen toiminta sekä usein potilaan kiinnostuksen kohteet ovat varsin kapea-alaiset. Nykyisen käsityksen mukaan henkilöllä voi olla häiriöitä toiminnanohjauksessa, vaikeuksia erilaisten suhteiden hahmottamisessa, joko kokonaisuuksina tai osina sekä vaikeuksia ymmärtää toisten ajattelua. Miten Asperger kuntoutus kykenee vastaamaan tähän haasteeseen, kun potilaan oireet voivat näkyä eri tavoin?
Valmennuksen menetelmät
Tärkeintä silloin, kun Asperger kuntoutus on ajankohtaista, on määritellä keinot sen mukaan, mikä potilaalle on tarpeen. Kuntoutukseen ei voi eikä ole tarpeenkaan määritellä vain yhtä tiettyä mallia vaan on perehdyttävä siihen, mikä on potilaalle parasta. Yksi tärkeimmistä elementeistä on se, että tietoa jaetaan sekä kuntoutujalle että hänen läheisilleen. Siksi neuropsykologinen kuntoutus tarjoaa tietoa siitä, miten erityisvaikeuksista selvitään jokapäiväisessä tilanteessa. Prosessi on käytännössä varsin tavoitteellinen, mutta käytännössä aina yksilöllinen ja siinä huomioidaan potilaan henkilökohtainen mahdollisuus oppia.
Prosessi alkaa aina siitä, että ensin on neuropsykiatrinen arviointi. Sen jälkeen arvioidaan tarkemmin motivaatiota, tehdään tavoitteet sekä suunnitelma ja lopuksi kuntoutussopimus. Tärkeintä prosessin aikana on arvioida potilaan kanssa edistymistä sekä sitä, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Lisäksi on tärkeää, että tavoitteita tarkennetaan kuntoutuksen aikana, jolloin prosessi jatkuu sekä tarvittaessa kohdistuu myös uusiin alueisiin.
Aktiivinen Asperger kuntoutus
Jos tarkastellaan sitä, että millainen Asperger oireyhtymä on, voidaan huomata erilaisia kehityksellisiä häiriöitä. Siitä huolimatta oireisiin eivät kuulu viivästykset joko kognitiivisessa tai kielellisessä kehityksessä. Voidaankin sanoa, että yleinen älykkyystaso on täysin normaali, mutta elämässä pärjääminen on vaihtelevaa. Potilas voi muistaa huomattavan paljon pikkutarkkaa tietoa, mutta ei kykene soveltamaan sitä arkipäiväisissä tilanteissa. Hän saattaa olla hyvinkin itsekeskeinen sekä kiinnostuksen kohteet voivat olla hyvinkin kapeat, jolloin elämä pyörii vain tietyn asian ympärillä. Tämä tuo haastetta sosiaaliseen elämään.
Tästä syystä kuntoutuksen tavoitteiden on oltava hyvin konkreettisia ja käytännönläheisiä sekä lisäksi valmentajan roolista on hyötyä, jos se on aktiivinen. Potilaalle on ehdotettava ratkaisuja käytännön ongelmiin hyvin suoraan. Tästä huolimatta ei voi myöskään unohtaa terapeuttisuutta, joten potilaan tilanne on huomioitava kokonaisuutena eikä vain ongelmien ratkaisuna. Tapaamisten on oltava säännöllisiä, koska kuntoutettavalla saattaa ilmetä ajoittaista levottomuutta sekä eristäytymistä.
Pitkäjännitteinen kuntoutus
Asperger kuntoutus on parhaimmillaan silloin, kun sitä viedään eteenpäin yksilötyöskentelynä pitkäjännitteisesti ja samalla potilaan kokonaistilanne kehittyy positiivisesti. Kuntoutuksesta ei myöskään saa sulkea pois terapiaa ja muita hoitomenetelmiä, vaan niitä on järkevää käyttää samanaikaisesti. Joissakin tapauksissa diagnoosin jälkeen ei välttämättä seuraa kuntoutusta vaan jokainen tilanne on katsottava potilaan kannalta. Kuntoutuksessa on huomioitava ehkäisevä toiminta, jolloin pyritään vähentämään ongelmien kasautumista potilaalle.
Käytännönläheinen elämänhallinta auttaa huomattavasti psyykkisen tuen avulla potilasta eteenpäin. Tärkeintä on kuitenkin se, että kuntoutujalle annetaan juuri sellaista apua, mitä hän eniten tarvitsee selvitäkseen kaikkein yksinkertaisimmista ja arkipäiväisimmistä asioista.